- Vuonna 2024 kuoli 5 385 helsinkiläistä, mikä oli 355 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
- Vastasyntyneen elinajanodote oli miehillä 79,9 ja naisilla 84,5 vuotta. Elinajanodote piteni selvästi vuodesta 2023. Miesten elinajanodote kasvoi peräti 0,9 vuotta.
- Pitkällä aikavälillä elinajanodote on kasvanut tasaisesti, sillä erityisesti kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt. Koronapandemian aikana elinajanodote lyheni.
- Alkoholisairaudet ja keuhkosyöpä ovat yleisempiä kuolemansyitä helsinkiläisillä kuin kaikilla suomalaisilla.
Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2024 oli 79,9 ja naisen 84,5 vuotta. Elinajanodote on Helsingissä ollut hieman koko maata lyhyempi, vaikkakin ero koko maan tasoon on enää pieni. Vuonna 2024 miesten elinajanodote oli itse asiassa Helsingissä jopa hieman koko maata pidempi. Iäkkäiden kohdalla tilanne on jo pidempään ollut vastaava: 80 vuotta täyttäneillä on jäljellä olevaa elinaikaa Helsingissä keskimäärin enemmän kuin koko maassa.
Keskeisimmät kuolemansyyt ovat koko Suomessa samat: tyypillisimmin kuollaan sydän- ja verisuonitauteihin ja kasvaimiin. Verenkiertoelinten sairauksien merkitys kuolemansyynä on kuitenkin Helsingissä pienempi, ja toisaalta alkoholisairaudet ja keuhkosyöpä ovat yleisempiä kuolemansyitä kuin koko maassa.
Pitkällä aikavälillä helsinkiläisten elinajanodote on kasvanut koko maan keskiarvoa nopeammin. Syynä elinajanodotteen tasaiseen kasvuun on se, että kuolleisuus etenkin sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt. Toisaalta alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi vuonna 2018 alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen, ja se on pienentynyt vain hitaasti sen jälkeen. Vuoden 2022 aikana 75–84-vuotiaiden kuolleisuus suureni jonkin verran ja 85 vuotta täyttäneiden selvästi. Tämä näkyy myös vastasyntyneen elinajanodotteen hienoisena laskuna. Kuolleisuuden kasvun taustalla oli ainakin osin iäkkäiden koronakuolleisuus, joka oli vuonna 2022 huomattavasti kahta edellisvuotta suurempaa. Vuonna 2023 ja sen jälkeen kuolleisuus on jälleen pienentynyt ja elinajanodote vastaavasti noussut.
Vaikka Helsingissä on hieman koko maata korkeampi kuolleisuus, kaikkia väestöryhmiä tämä ei koske. Korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden kuolleisuus ei pääsääntöisesti eroa Helsingin ja muun maan välillä. Sen sijaan vähemmän koulutettujen ja työntekijäasemassa olevien kuolleisuus on huomattavasti suurempi Helsingissä kuin vastaavilla ryhmillä muualla maassa, etenkin työikäisillä. Erityisen suurta on korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneiden helsinkiläisten kuolleisuus alkoholisairauksiin ja keuhkosyöpään. Myös alueelliset erot kuolleisuudessa kaupungin sisällä ovat suuria.
